Pöhinä alkoi jo helmikuussa. Onko kukinta tänä vuonna aikaisessa? Mitä voi päätellä nupuista? Entä jos ilmat viilenevät? Jos jotkut vielä luulivat termin kukkahulluus kuvaavan parhaiten suomalaisia puutarhaintoilijoita pitkän talven jälkeen, he eivät ole nähneet, miten kokonainen kansakunta haltioituu vaaleanpunaisista kukkapilvistä. Kirsikankukat saavat japanilaiset unohtamaan maalliset murheensa ja kokoontumaan kukkien alle nauttimaan ihmeestä, joka toistuu vuosittain mutta silti on aina uusi.

Kun istut piknikillä ja katsot ylöspäin.

Kun istut piknikillä ja katsot ylöspäin.

Tänä viikonloppuna tuo kaikki saavuttaa virallisen huipentumansa: muutaman päivän ajan kukintahuippu hallitsee maisemaa kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Media ottaa intoilusta kaiken irti. Kukintarintaman etenemistä etelästä pohjoiseen (tai lännestä itään, niin kuin japanilaiset mieltävät maan makaavan) seurataan uutislähetyksissä, ja siitä tulee oleellinen osa säätiedotusta.

Koska ilmastoerot maan eteläisimmän kärjen ja pohjoisimman saaren välillä ovat suuret, näytelmä jatkuu pitkään, vaikka itse kukinta on lyhyt. Vaaleanpunainen grafiikka kukittaa sääkartan monen viikon ajan. Lisäksi kukat seuraa ihan omaa kukkalogiikkaansa: pohjoisempana sijaitseva Tokio kukkii melkein aina hieman aikaisemmin kuin Kioto.

Tokio kukkii.

Tokio kukkii.

Luotettavat informaation lähteet kuten japan-guide.com ja Japan National Tourism Organization välittävät tietoa myös matkailijoille. Ne myös liikuttavalla tunnollisuudella tilastoivat kukinnan etenemisen virstanpylväitä vuosittain. Japanin-matkan ajoittaminen kirsikankukkien aikaan onnistuu parhaiten, jos pystyy viettämään maassa riittävän kauan maalis-huhtikuun vaihteessa tai huhtikuun alussa ja matkustamaan eri puolilla maata oleviin hanami- eli kukkienkatselupaikkoihin. Jossain kukinta on silloin todennäköisesti parhaassa huipussaan. Niin tietysti ovat myös kaikkien turisteille tarkoitettujen palveluiden hinnatkin, ja parhaat hotellit on varattu jo pian edellisten kukkien pudotettua terälehtensä.

Kaikkein japanilaisin tapa nauttia kukista ei ehkä ole mielikuviemme herkkä runoilu ja kaiken katoavaisuuden filosofinen pohdiskelu, vaan syöminen ja juominen. Syystä, jota kukaan ei osaa selittää, hyvin suuri osa tästä tapahtuu kirsikkapuiden alle levitetyillä sinisillä pressuilla, joiden paikat usein varataan jo edellisenä iltana. Paikkavahdin tehtävä lankeaa työporukoissa viimeisimmälle taloon tulleelle. Huippuunsa tunnelma kuitenkin nousee illalla, kun ruokakojuja ja tilapäisiä pöytiä ja penkkejä pystytetään, ja ihmiset tungeksivat valaistun kukkakatoksen alla hyväntuulisina ja hieman kauneudesta juopuneina. Ja haikeudelle otollinen hetki on sitten kotiinlähdön tietämillä, kun lumen lailla satavat terälehdet muistuttavat siitä, että kaikki on pian ohi.

Kukinta ja ilta on parhaimmillaan. Kuva keskellä: Pilvi Posio. Kuvat laidoilla: Pixabay.

Kukinta ja ilta on parhaimmillaan. Kuva keskellä: Pilvi Posio. Kuvat laidoilla: Pixabay.

Comment